Hiusten värjäyskäsittelyt

KESKENERÄINEN

Värikartta ja värioppia

Hiusvärikartta kertoo, millainen väri on, ei valmista lopputulosta. LÄhtötilanteen kartoituksessa pitää huomioida asikkaan hiusten tummuusaste/sävy/kunto/värjäyshistoria sekä tietenkin asiakkaan toiveet.

Hiusten värjääminen perustuu väriympyrään.

http://www.lapua.fi/tekstiilisuunnittelu/kuvat/vari/variympyra111.jpg

Kuvaa tarkastellessa huomaan, että se on jaettu kuuteen osaan ja kuuteen eri väriin. Kolme niistä ovat päävärejä, joita ovat sininen, punainen ja keltainen.  Päävärejä ei saa luotua sekoittamalla mutta niitä voi sekoittaa keskenään, jolloin syntyy välivärit vihreä, oranssi ja violetti.

Punainen+keltainen=oranssi
Keltainen+sininen=vihreä
Sininen+punainen=violetti.

Jokaiselle päävärille löytyy väliväreistä vastaväri. Hyvänä muistisääntönä vastaväreille voi miettiä värien sekoittamista: Punaista ja toista väriä sekoittamalla ei milloinkaa lopputulos voi olla vihreä, joten punaisen vastaväri on vihreä. Ja niin edelleen. Parhaiten tämä havainnollistuu väriympyrää tarkastelemalla:

Pää- ja vastavärien tunteminen on hiusten värjäämisessä tärkeää siksi, että ne kumoavat toisensa. Kun punaisiin hiuksiin lisätään vihreää sävyä, on lopputulos ruskea. Tällä tavoin voidaan väriopin avulla taittaa hiuksista pois ei-toivottuja sävyjä. Vaaleat, kylmät sävyt muuttuvat herkästi kellertäviksi, jolloin keltaisuutta pyritään vähentämään lisäämällä hiuksiin violettia sävyä. Keltainen ja violetti kumoavat toisensa, jolloin hiukseen saadaan puhtaampi vaalea sävy.

Jokaisesta väristä löytyy eri sävyjä, joita yleisesti voi verrata toisiinsa ajattelemalla sävyt joko kylmiksi tai lämpimiksi. Lämpimät sävyt ovat hieman murrettuja, punertavaan tai kellertävään taittuvia. Kylmät sävyt ovat luonteeltaan enemmän jäisiä, huurteisia. Yllä olevaa väriympyrää tarkastelemalla voi havaita, että kahdesta vierekkäisestä väristä toinen on selvästi tunnelmaltaan kylmempi ja toinen lämpimämpi. Esimerkkinä punainen: kuvaa katsoessa huomaa, että punaisen vieressä oleva oranssi on luonteeltaan lämpimämmän oloinen kuin punaisen alapuolella oleva violetti.

Hiusalan ammattilaiselle väriympyrän tuntemus on äärimmäisen tärkeää, koska värin sijoittuminen ympyrälle kertoo värin luonteesta, ja siten helpottaa värjäämisessä onnistumista.

 

Hiusvärien numerointi

Hiusvärien numerointi kertoo värin tummuusasteen ja mitä sävyjä se sisältää. Värisarjojen numerointi on hieman toisistaan  poikkeavaa ja merkkikohtaista. Tässä esimerkkinä KC.n numerointi:

.1 - sininen, tuhka
.2 - violetti, helmiäinen
.3 - keltainen, kulta
.4 - oranssi, kupari
.5 - mahonki, oranssi+violetti
.6 - punainen
.7 - ruskea, tupakka
.8 - vihreä

Värisarjoista löytyvät N-sävyt, jotka vastaavat luonnollista, värjäämätöntä hiusta. N-sarjaan ei ole lisätty minkäänlaista sävyä tai vivahdetta.

 

Tummuusaste

Hiusten ja värin tummuusaste määritellään värikartan N-sarjan avulla, vertaamalla N-sarjan hiustupsua asiakkaan hiusten tummuuteen (tyvi-pituus-latva). Tummuusasteen katsominen N-sarjan kautta on varmin keino peilata tummuutta. Tummuusaste ilmoitetaan värikartassa numerolla 1-10 ennen sävyä ja vivahdetta.

Numerointi etenee systemaattisesti, 10 ollessa puhtaan vaalea ja 1 syvä pikimusta. Tummuusasteen yhteydessä ei pidä hämääntyä värin sävyn kanssa, lämmin oranssinen punainen voi olla tummuusasteeltaan sama kuin kylmä teräksinen harmaa. Asteikon "vaaleassa päässä" luku voi mennä kymmenen yli, lukemiin 11-12 mutta silloin ei kyse ole enää puhtaasta, luonnollisesta vaaleudesta vaan kemiallisesti saavutetusta vaalennuksen tuloksesta.

 http://www.lily.fi/sites/lily/files/styles/wide/public/images_2.jpg

 Eniten tummuusasteikon tuntemisesta hyötyy hiusvärin suunnittelu- ja lopputuloksen arviointivaiheissa. Tummuusasteen muutoksella ammattilainen osaa hahmottaa, kuinka paljon hiuksen väri muuttuu värin asteiden muuttuessa. Yhden asteen muutoksella saadaan pientä päivitystä ja virkistystä hiusten väriin, kun taas usean asteen muutos on jo dramaattinen ja haasteellisempi. Asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi "sulla on kuutosen tukka" voi aiheuttaa hämmennystä, joten tummuusasteita voi (ja asiakkaan kanssa keskustellessa kannattaakin) kuvata sanallisesti:

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLC5C8WhTcoMv-d68QDh9z6GvZkP1kzU_rgEdbPWoexJJMSxtm8GGRXsDsOxG3E2v47zzhLshYnq7peWNlVf_6UnnYzHMdJVePDbw4T8u5PHGKP-IzGRzAOF6KCuyq0-LRJkc_TzA0bVc/s1600/blog1.png

Lähtökohdan tummuusaste ratkaisee merkittävästi, onko asikkaan toiveen mukainen värjäys mahdollista toteuttaa, ja mitä värjäys tulee toteuttaa. Esimerkiksi,tummalle pohjalle ei pysty luomaan kirkkaita, shokkiväri-tyyppisiä värjäyksiä ilman tummusasteen vaalentamista. Vastaavasti hyvin tumma väri saattaa jäädä läpikuultavaksi jos pohjalla on useita asteita vaaleampi lähtökohta.

Tmmuusastetta tarkastellessa tulee huomioida hiukset kauttaaltaan, onko esimerkiksi latva eri tummusasteella kuin tyvi. MIkäli ero on huomattava ja tavoitteena mahdollisimman tasainen väri, ei voida samalla värillä värjätä hiuksia kauttaaltaan, vaan latva ja tyvi vaativat oman värisekoituksen. Samoin harmaat hiukset tai raidoitukset vaikuttavat lopputulokseen, ne saattavat jäädä erottumaan mikäli niitä ei huomioda värin suunnittelussa. Erityisesti vaalentaessa jo aiemmin värjätty hius käyttäytyy eritavoin kuin luonnollinen, värjäämätön hius.

 

Hiuksen oma, luonnollinen väri

Hius kasvaa hiustupen pohjalla olevan hiusnystyn solujen jakautumisen tuloksena (kts. hiuksen rakenne, laatu ja ominaisuuksia). Hius muodostuu soluista, joita on kahta eri tyyppiä: suomusoluja ja kuitusoluja. Näiden lisäksi hiusnystyn pinnalla on melanosyyttisoluja, jotka tuottavat hiuksen luonnollista väriainetta. Tätä luonnollista väriainetta kutsutaan melaniiniksi. Melanosyytit sijaitsevat nystyn keskialueella, jolloin ne luovuttavat tuottamansa melaniinin vain kuitusoluille. Tästä syystä melaniinia esiintyy vain kuitusoluissa. Melaniinia on kahdenlaista: rakeista (eumelaniini) ja hajanaista (feomelaniini).

Rakeinen melaniini on saanut nimensä siitä, että melanosyyttisolu pakkaa melaniinin isojen rakkuloiden sisään ja siirtää rakkulat kuitusoluun. Eumelaniini heijastaa punaista, keltaista ja sinistä valoa. Ihmissilmä ei erota yksittäisiä molekyylejä eikä melaniinirakkuloita, vaan syntyy optinen vaikutelma, jonka ihmissilmä näkee ruskeana.

Mitä enemmän hiuksissa on sinistä valoa heijastavaa eumalaniinia ja mitä enemmän melaniinirakkuloita hius sisältää, sitä tummemman ruskeina näemme hiuksen. Vastaavasti vaaleissa hiuksissa on vain vähän melaniinirakkuloita.

Hajanainen väriaine eli feomelaniini heijastaa keltaista ja punaista valoa. Pienet, hajallaan olevat molekyylit eivät vaikuta hiusten tummuuteen, vaan ne vaituttavat jossain määrin eumelaniinin aikaan saamaan ruskeaan sävyyn. Jos hius on käsittelemätön ja luonnostaan punaruskeat, niissä on silloin luonnostaan runsaasti feomelaniinia.

Ihmisen jokaisen melanosyytin tumassa on geeniohje, joka määrittelee, minkä väriä hänen hiuksensa ovat elämän eri vaiheissa. Useimpien ihmisten geeniperimässä on tieto, joka ohjaa melanosyytit lopettamaan melaniinin tuotannon iän karttuessa. Kun melanosyytti ei tuota melaniinia, hiukset ovat värittömät. Valon taittuessa värittömien solujen läpi, näemme tällaiset hiukset valkoisina. Värittömien hiusten sekoittuessa värillisiin hiuksiin, näemme hiuksistossa erilaisia harmaan sävyjä.

 

Keinotekoiset väriaineet

Hiusalalla on käytössä kahdenlaisia keinotekoisia väriaineita: valmiita värillisiä suoraväriainesosia (eli hapettumattomat väriaineet), joilla on lopullinen värinsä jo ennen hiukseen viemistä, sekä värittömiä esiväriainesosia (eli hapettuvia väriaineita), jotka kehittyvät lopulliseen sävyynsä vasta hiuksissa, hapettumisen lopputuloksena. Työssään hiusalan ammattilaisen tulee erottaa toisistaan nämä kaksi eri tavoin toimivaa väriainesosaa.

Suoravärjäys on menetelmä, jossa hiuksen rakenteeseen kiinnitetään tilapäisesti väripigmenttejä, saaden aikaan lähtötilannetta värikkäämpiä lopputuloksia.

Suoravärjäykseen on muutamia eri menetelmiä, joista yksi perustuu sähkökemialliseen ilmiöön. Sähkökemiallinen värjäysmenetelmä soveltuu sellaisille asiakkaille, jotka haluavat, että väri lähtee hiuksista pois täydellisesti pesun yhteydessä. Se sopii myös silloin, kun hiuksen rakenne ei enää kestä hapettavia käsittelyjä.

 

Sähkökemiallinen suoravärjäys

Sähkökemiallisesti toimiva väri ei muuta hiuksissa jo entuudestaan olevaa väriä mitenkään, mutta se tuo hiuksiin lisää väriä. Aiempi väri jää kuultamaan suoravärin läpi. Värin valinnassa onkin siis syytä huomioida hiuksissa valmiiksi oleva sävy ja tummuusaste. Suoravärilla ei saa hiuksia tummennettua eikä vaalennettua, vaan tummuusaste pysyy samana. Samoin valinnassa on syytä palauttaa mieleen värien peittokyky sekä vastavärien toimintaperiaate.

Sähkökemiallisessa värjäysmenetelmässä on vain yksi vaikuttava ainesosaryhmä, eli sähkökemiallisesti hiuksiin kiinnittyvät suoraväriainesosat. INCI-luettelosta nämä ainesosat tunnistaa varmimmin joko nimestä, jossa on värin nimi englanniksi sekä numero (esimerkiksi acid blue 5) tai nimestä, jossa on sananosa "nitro" (esimerkiksi 2-hydroxyethylamino-5-nitroanisole).

Sähkökemiallisesti hiuksiin kiinnittyvistä suoraväriainesosista osa on positiivisesti varautuneita ja osa negatiivisesti varautuneita. Hiuskeratiinissa on sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneita molekyylejä, joihin nämä sähköisesti varautuneet väriainesosat kiinnittyvät periaatteella "vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa"

Jos hiuksessa on likaa, talia tai vaikkapa muotoilutuotteiden jäämiä, voi hiusten sähkövaraus olla tavallista heikompaa. Tällöin suoraväriainesosat eivät kykene kiinnittymään kunnollisesti. Myös hiuksissa olevat rakennevauriot vaikuttavat: pysyvä rakennevaurio lisää hiuksen negatiivista varausta, jolloin vaurioituneeseen osaan tarttuu enemmän suoraväriainesosia. Myös aika vaikuttaa lopputulokseen: mitä pitempi vaikutusaika, sitä enemmän molekyylejä ehtii hiuksiin tarttumaan. Myös lämpö tehostaa värin kiinnittymistä.

 

Hapettumiseen perustuva värjäys

Hapettumiseen perustuvassa värjäysmenetelmässä esiväriaineet muuttuvat värillisiksi, kun ne reagoivat hapen kanssa. Värimassa sisältää hapettimen, eli happea vapauttavan ainesosan. Hapen vapautumista tehostetaan useimmiten siten, että värimassa on ph-arvoltaan emäksistä (ph yli 7). Esimerkiksi ammoniakki (ammonium) ja etanoliamiini (ethanolamine) toimivat emäspuskureina.

KC:n valikoimista löytyy hapetetta eri vahvuuksissa: 1,5%, 3%, 6%, 9% ja 12%. Prosenttiluku ilmaisee sen, kuinka paljon siitä voi vapautua happea. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että 3% pystyy vaalentamaan kesto- ja kevytväreinä myytäviin valmisteisiin sekoitettuna, puolen tunnin vaikutusajalla, noin puoli astetta. sen sijaan 6% vaalentaa samassa ajassa noin kaksi astetta ja 9% noin 2,5 astetta. Jos värjäyksen tavoite on tummempi kuin lähtökohta, voidaan valita matalempi hapete, jolloin hiukset eivät tarpeettomasti vaalene tai rasitu.

http://www.palmikko.fi/product_pictures/big/219-2040-kcoxid.jpg

Vaalentumistaulukolla tarkoitetaan hiuksen värin vaiheittaista muutosta, joka ilmenee hiuksessa sitä vaalentaessa. Väri vaalenee ensin ruskehtavaan, sitten punertavan kautta oranssiin ja keltaiseen, ennen kuin on lopulta puhtaan vaalea. Mikäli esimerkiksi asiakkaalla on tummuusasteeltaan 3 tasoiset hiukset ja tavoitteena on heleä kupari, voidaan vaikutusaikaa tarkkailemalla päästä jopa suoraan tavoiteeseen, ilman muita värikäsittelyjä. Samoin jos esimerkiksi vaalentaessa hiukset jää kellertävän oranssiksi, on vaikutusaika ollut liian lyhyt (ja/tai hapete liian mieto)

 

 

Happivauriot

Happi- eli toiselta nimeltään rakennevauriot syntyvät kun vapaat happiatomit katkovat hiuksen rakenteessa olevia rikkisidoksia. Happivaurion synnyttyä, sitä ei voida enää korjata tai paikata mitenkään, vaan vaurio on pysyvä. Myös ilmassa oleva happi aiheuttaa vaurioita hiukseen, mutta niin hitaasti ettei sillä juurikaan ole merkitystä hiuksen kunnon kannalta. Kemiallisesti hiukseen vapautettu happi aiheuttaa paljon herkemmin ja rajummin vaurioita hiuksen rakenteeseen, kuin ilman happi. Rakennevaurioitunut hius on kuiva, karkea ja jäykkä ja se katkeaa/murtuu herkästi. Hiukset ovat kiillottomat, säihköistyvät ja takkuuntuvat herkästi ja latvat haaroittuvat. Äärimmäisissä tapauksissa hius muuttuu "purukumimaiseksi", venyväksi koska hiusta koossa pitäviä rikkisiltoja on katkennnut liikaa.

Rakennevaurioitunut hius on oleellisesti heikompi kestämään uusia hapettavia käsittelyjä, kuin mitä ehjärakenteinen hius on. Hiuksen rakenne voi vaihdella eri puolilla päätä ja hiuspituuden eri osissa, siksi hiuksia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti kauttaaltaan, sikä silmin että käsin tunnustelemalla. Myös asiakasta haastattelemalla saatu tieto auttaa hahmottamaan rakennevaurioiden määrää.

Vetyperoksidi on yleisin hiusten käsittelyssä käytetty happea vapauttava kemikaali. Vetyperoksia käytetään hiusten, ripsien ja kulmien värikäsittelyissä, vaalennusvalmisteissa sekä permanentin kiinnitysvaiheessa. Happivaurioiden määrä lisääntyy, kun vetyperoksidiliuoksen pitoisuusprosentti nousee, ja kun vaikutusaika pitenee. Sen vuoksi on suositeltavaa tarkoin harkita käytetyn vetyperoksidiliuoksen voimakkuus ja käytetty värjäysmenetelmä. Mikäli hiuksen kunto on arvioitu väärin, saattaa uusi hapetekäsittely heikentää hiuksen rakennetta niin, että hius muuttuu "purukumimaiseksi".

KC:n tuotevalikoimaan kuuluu Olaplex-niminen valmiste, jonka avulla voidaan pyrkiä enneltaehkäisemään hapetekäsittelyjen aiheuttamia rakennevaurioita. Lisää tietoa Olaplexistä löydät täältä. Vastaavia tuotteita löytyy markkinoilta mm. Fiberplex ja Niophlex.

 

Vaalennettujen hiusten kotihoito

Vaalennettu hius on aina hauraampi ja lisävaurioille alttiimpi, toki riippuen vaalennuksen voimakkuudesta. Mitä enemmän vaalennettu, sitä hellävaraisempaa ja huolellisempaa hoidon tulee olla. Mikäli hiuspohja on arka ja päässyt ärsyyntymään vaalennusaineiden vuoksi, tulee aivan ensimmäisenä huolehtia hiuspohjan parantuminen, jotta hiusnystyt itsessään pääse vahingoittumaan pysyvästi. Puhtaus ja suoraan hiuspohjaan vietävät tuotteet auttavat hiuspohjaa toipumaan.

Vaalennettu hius janoaa kahta asiaa erityisesti: kosteutta ja rakennepaikkausta, sopivassa suhteessa toisiinsa nähden. Joillain rakennepaikkaavilla tuotteilla on liiaksi käytettynä taipumus tehdä hiuksista kovat, koppuraiset, joten rakennepaikkaavien tuotteiden käyttö päivittäin kannattaa harkita. Parhaiten toimivat kosteuttava shampoo ja hoitoaine päivittäisenä tuotteena ja rakennepaikkaava satunnaisena tehohoitona.

Toki vaalennetuille hiuksille on omat sarjansa, joihin hyvin usein on lisätty violettista pigmenttiä mukaan, taittamaan keltaisuutta pois. Tämä pigmentti kuitenkin saattaa harmillisella tavalla pakkautua tiettyihin kohtiin (kuten aiemmin todettu, hiusten laatu ja kunto voivat vaihdella pään eri puolilla ja tyvellä/pituuksilla/latvoissa) jolloin pahimmillaan saattaa syntyä laikkuja. Nämä sävyä kylmentävät, pigmenttipitoiset tuotteet kannattaa myös säästää satunnaiseen käyttöön, kun haluaa kirkastaa ja raikastaa hiuksien väriä.

Vaalennettuihin hiuksiin on suositeltavaa käyttää myös jätettävää hoitoainetta. Aivan hyvin voi käyttää kahtakin eri tuotetta: pituuksiin suojaavaa, kosteuttavaa tai hoitavaa ja latvoihin esimerkiksi öljyä tai erillistä latvasuojaa. Lämpäsuoja on myös äärimmäisen tärkeä muistaa ennen föönaamista ja lämpötyökalujen käyttöä, vaalennettu hius on erityisen altis lämmön aiheuttamalle rasitukselle.

 

Värjäyksen työvaiheet

Konsultaatio
Värjäyksellä pitää olla selkeä tavoite, mihin pyritään. Konsultoimalla asiakasta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa asiakkaan toiveista, hiuksien mahdollisista aiemmista käsittelyistä ja asiakkaan tarpeista. Toiveiden kanssa pitää varmistua, että asiakas ja kampaaja puhuvat samaa kieltä, esimerkiksi asiakkaan mielikuva mahingista voi olla eri kuin kampaajan, tai kapea raita voi olla heidän mielikuvissaan tyystin erilainen.

Hiusten analysoiminen
Konsultaation lisäksi kampaajan tulee myös itse havainnoida ja tarkastella hiuksia, onko niihin mahdollista toteuttaa asiakkaan toiveet ja mitä toiveen toteuttamiseksi vaaditaan. Aina ei asiakkaan toiveita ole mahdollista täysin toteuttaa, esimerkiksi hiuksen kunto ei välttämättä kestä liian rajuja käsittelyjä, tai värjäystä on liki mahdoton toteuttaa yhdellä kerralla (pikimustasta platinan vaaleaan, tyvikasvu niin minimaalinen ettei sitä yksinkertaisesti kannata)

Värin valinta
Ammattilaisen on osattav.....