Hiuksen rakenne
Hius voidaan jakaa kahteen osaan, juureen eli papillaariosaa sekä varteen, eli natiiviosaan. Hiuksen näkyvä osa on kuollutta solukkoa, jota syntyy hiustupesta. Hiuksen koostumuksesta huomattava osa on keratiinia, muodostaen kerroksittaisen rakenteen joka voidaan jakaa kolmeen eri kerrokseen. Seuraavassa hieman perustietoa hiuksen rakenteesta.
Kuvan lähde:ttps://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Hair_follicle-fi.svg/2000px-Hair_follicle-fi.svg.png
Papillaariosa eli juuri
Hiuskarva muodostuu ja kasvaa orvaskedessä sijaitsevan karvatupen (follikkeli) suojaamana. Karvatuppi on 3-5mm pitkä, kalvojen muodostama pussi. Karvatupen pohjaosaa nimitetään hiusnystyksi, josta hius syntyy jatkuvan solunmuostumisen seurauksena. Hiusnystyn sisällä on hiussuonisto, joka kuljettaa ravinteikasta ja hapekasta verta soluille. Kalvot ympäröivät hiusnystyä ja suojaavat hiuksen ihonalaista osaa, hiusjuurta.
Karvatupen pohjalla olevat solut jakautuvat ja työntyvät ylöspäin, ja samalla ne kovettuvat ja kuolevat. Hiukset ja ihokarvat koostuvat siis suurimmaksi osaksi kuolleista soluista. Karvatuppi määrää karvan ulkomuodon. Suora karvatuppi tuottaa yleensä suoran karvan, taipunut karvatuppi tavallisesti aaltoilevan karvan ja kierremäinen karvatuppi useimmiten kiharan tai kähäräisen karvan. Karvatupen molemmilla puolilla on talirauhaset, jotka tuottavat talia - rasvaa joka antaa hiukselle sen kiillon ja hohteen. Hiusten rasvaisuus johtuu yksinkertaisesti liiasta talin määrästä hiuksissa
Natiiviosa eli varsi
Hiuksen pintakerroksesta käytetään kansaomaisempaa nimitystä suomukerros, johtuen kävyn tyyppisestä pintarakenteesta. Suomukerros on väritön ja läpinäkyvä. Sen tehtävänä on suojata hiusta kaikilta ulkoisilta haittatekijöiltä. Sulkeutunut suomukerros taittaa valoa hiuksissa siten, että hiukset kiiltävät. Suomujen harottaessa koholla hiukset näyttävät elottomilta ja kiillottomilta ja ne takertuvat toisiinsa.
Suomujen alla on pitkistä soluista muodostuva kuitukerros, joka muistuttaa köyttä. Kuitukerroksen osuus on 90 prosenttia hiuksen massasta. Kuitukerroksen köysimäinen rakenne syntyy kun hiili, vety, happi ja typpi muodostavat molekyyliketjuja, joita kutsutaan alkusäikeiksi. Yhdessä alkusäikeet muodostavat mikrosäikeitä, jotka yhteenkiertyessä muodostavat makrosäikeitä. Alkusäikeiden molekyyliketjuja pitää yhdessä rikkisidokset. Rikkisidokset katkeavat happiatomien sitoutuessa niihin, jolloin hiuksen rakenne vaurioituu ja tätä kutsutaan rakenne- eli happivaurioksi. Kuitukerroksessa sijaitsevat hiuksen melaniini eli väripigmentit. Melaniinin määrä määrittää kuinka vaalea tai tumma hius on. Ihmisen ikääntyessä melaniinintuotanto hidastuu ja hius muuttuu harmaaksi tai valkoiseksi. Melaniinia on kahta tyyppiä, suurempia ruskeanmustia eumelaniinipigmenttejä ja huomattavasti pienempiä punertavankeltaisia feomelaniinipigmenttejä. Kaikki olemassa olevat ihmisen hiusten värit muodostuvat näistä kahdesta pigmenttityypistä. Kuitukerroksen rakenne antaa hiukselle myös sen joustavuuden.
Ydinkerros muodostuu tyhjistä onteloista. Joistakin hyvin hennoista hiuksista ydinkerros voi puuttua kokonaan. Myös ydin vaikuttaa hiuksen ryhtiin, sillä sen ympärille kerääntyy sähköisistä syistä proteiinia.
Kuvan lähde: http://karkkipaiva.indiedays.com/files/2013/12/Hair_image1.jpg
Kuvassa mikroskooppinen suurennos hiuksesta. Pinnalla erottuu selkeästi hiuksen suomumainen pintarakenne. Kuvan hius on terve ja hyvä kuntoinen, suomut ovat ummessa, sileästi toisiaan vasten.
Kuvan lähde: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8-FTdyO4esr8U6sqPl4gz1pepMgWlQstDJEtDvcySephCsfiunoCsTpysBjHYJnIV0l-kT8ntkkUpbAtOVZSNiR7UoaZeS44e5L2ueUxNhXlUmmI3RtO7fsauS72_t_vetN0SQ2uaooU/s1600/shafthealthy.jpg
Alla olevan kuvan hius on pahoin vaurioitunut. Pinnalla olevat suomut ovat avoimet ja harottavat. Suomujen kykyä pysyä ummessa on hävinnyt käsittelyjen tai mekaanisen rasituksen seurauksena. Tällä tavoin vaurioitunut hius tuntuu kuivalta, karhealta ja se takkuuntuu herkästi.
Kuvan lähde: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7hFPLhCT5r9UtyM5DdnQ0wm7OmB9UDRtOXB0Ux8-milUIpx9sFlUFul4ZnQ_V0HWltl1anbm0Sr50WP4v5kJo9s30YTXtVbaTQW4SAzv2_DXnQjvRkSatNXWU3op5N5eDGU-e9ykYTag/s1600/shaftdamaged.jpg
Hiuksen koostumus
Hius koostuu n.80% keratiiniproteiinista, 10-15% vedestä ja 5-10% muista aineista kuten pigmenteistä, mineraaleista ja rasvoista. Hiukselle värin antavat pigmenttisolut, jotka ovat kahdessa sisimmässä kerroksessa.
Hiuksen ominaisuuksia
Hiuksen paksuus
- hieno (ohut) hius alle 40mikronia
- normaalivahvuinen hius 40-80mikronia
- vahva (karkea) hius 80-120mikronia
- yksi mikroni on tuhannesosa millimetriä
- keskivahvuisten hiusten läpimitta on 0,04-0,06mm.
Hiuksen paksuuden arvioinnissa täytyy tehdä ero määrällisesti tuuhean hiusmassan ja yksittäisen hiuksen paksuuden välillä. Hiuksisto voi olla harva mutta yksittäiset hiukset paksuja, jolloin hiukset tuntuvat ja näyttävät paksuilta ja päinvastoin.Geenimme määrittelevät onko meillä paksut vai ohuet hiukset. Eurooppalaisilla halkaisijaltaan 0,04–0,06 millimetrin paksuinen hius on ohut, 0,06–0,08 millimetrin on normaali, ja 0,08–0,1 millimetrin on paksu. Eurooppalaisiin hiuksiin verrattuna aasialaisilla on huomattavasti paksumpi hiuslaatu. Aasialaisilla hiuksen keskihalkaisija on 0,08–0,12 millimetriä. Eurooppalainen hius on hieman elliptinen muodoltaan, kun taas aasialainen hius on pyöreämpi ja elastisempi.
Kiharuus
Pyöreä hiustuppi tuottaa suoran hiuksen. Hius kihartuu, jos se on poikkileikkaukseltaan soikea. Hiusten kiharuus vaihtelee tyypillisesti eri puolilla maailmaa. Eurooppalaiset hiukset vaihtelevat suorasta kiharaan. Aasialaiset hiukset ovat paksut ja suorat, ja hiustuppia on hiukan vähemmän kuin eurooppalaisilla keskimäärin. Afrikkalaiset hiukset ovat usein kiharat ja sen vuoksi myös suhteellisen kuivat, koska suojaava rasva ei levity kiharan hiuksen pintaan tasaisesti. Afrikan kuumassa ja aurinkoisessa ympäristössä kiharien hiusten on arveltu tarjoavan suoraa tukkaa paremman suojan auringon ultraviolettisäteilyltä ja tehostavan hikoilua päänahan kautta paremman ilmanvaihdon johdosta. Suora tukka puolestaan kostuu kuumalla ilmalla ja estää tehokkaan lämmön siirtymisen ja haihtumisen. Suora tukka on viileässä ilmastossa kuitenkin kiharaa tukkaa mahdollisesti hyödyllisempi.Joustavuus, elastisuus, venyvyys
Hiuksen rakenne on kimmoisa ja joustava. Hyväkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30%, mutta pystyy palautumaan entiseen muotoonsa spiraalimaisen rakenteensa ansioista. Mitä vauriointuneempi hiuksen rakenne on sitä venyvämpi se on. Varsinkin märkänä venytettäessä hius vaurioituu helposti lisää ja mitä enemmän hius venyy palautumatta, sitä heikompi sen rakenne on.Hiusten elastisuutta voidaan mitata hiuksen pintakerroksen kunnosta; hyvinhoidettu hius on kimmoisa ja jäntevä. Mitattaessa elastisuutta, ota suortuva hiuksia peukaloiden ja etusormien väliin ja venytä hiusta.Terve hius venyy yleensä 1/3 lisää sen pituudesta ja palautuu ennalleen päästäessäsi irti. Vaurioitunut hius ei pauludu täydellisesti ennalleen venytyksen jälkeen ja kuiva tai hauras hius saattaa katketa, kun sitä venytetään.
Hydroskooppisuus eli imukyky
Hydroskooppisuudella tarkoitetaan hiuksen kykyä sitoa kosteutta esimerkiksi ilmasta. KOskeina sadepäivinä pörrööntyvät hiukset ovat monelle tuttu ilmiö jossa on kyse juurikin hydroskooppisuudesta. Mitä kuivempi, vaurioituneempi hius on, sitä enemmän se sitoo vettä itseensä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kuivat hiukset muuttuisivat rakenteeltaan terveempään suuntaan sitoutuvan veden myötä. Hiuksen oma kosteustasapaino lähtee hyvänkuntoisesta kuitukerroksesta sekä sileästä, terveestä kuitukerroksesta.Sähköinen varaus
Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaista varausta olevia hiukkasia. Puhtaat ja kuivat hiukset ovat usein sähköiset ja lentävät. Erityisesti talvella, kun ilman kosteus on vähäinen staattisen sähkön tuomaa ilmiötä esiintyy hiuksissa paljon. Mitä huonokuntoisempia hiukset ovat, sitä negatiivisempi niiden varaus on.
Kuvan lähde: http://usercontent2.hubimg.com/766745_f260.jpg
Sähköisten hiusten taltuttamiseen tulisi käyttää hoitoaineita, jotka sisältävät kationisia tensidejä. Näitä positiivisesti varautuneita yksiköitä sisältävät hoitoaineet taltuttavat hiusten negatiivisen varauksen, jolloin sähkövaraus neutralisoituu ja hius muuttuu taas helpommin käsiteltäväksi. Hoitoaineella on siis äärimmäisen tärkeä merkitys paitsi hiusten kunnon kannalta, myös niiden käsiteltävyyden helpottamisessa. Useat hiuksiin jätettävät hoitoaineet ovatkin nopea ja helppo tapa saada lentävät kutrit kuriin.
Sähköisyyttä poistava hiusharja on myös tärkeä apu leijaileville hiuksille, sillä väärin valittu harja voi jopa lisätä sähköisyyttä. Muun muassa luonnonharjasharja neutralisoi hiusten varausta ja näin ollen helpottaa hiusten käsittelemistä.
Hiuslaatu
Hiuslaadulla tarkoitetaan hiusten eri ominaisuuksien summaa. Hiuksen laatuun vaikuttaa suuresti rodulliset, geneettiset ominaisuudet. Parturi-kampaajan tulee osata käsitellä erilaatuisia hiuksia voidakseen saada aikaan asiakkaan toivoman lopputuloksen.
Kuvan lähde: http://img.becomegorgeous.com/articles2/334.jpg
Ohut hius: Pohjoismaiset hiukset ovat läpimitaltaan ohuempia.
Kuiva hius: Hiukset ovat paksuja ja tuntuvat sormien välissä karheilta, kovilta ja/tai jouhimaisilta. Hiuksien kosteustasapaino ei ole tasapainossa ja hiukset kärsivät kuivuudesta. Hiussuomut ovat auki ja hiuksia käsin puristaessa voi kuulla ritisevää ääntä. Monesti kuivat ja karheat hiukset ovat myös paksut. Kuivat ja karheat hiukset rasvoittuvat hitaammin.
Lasimainen hius: liukas, ja juurikin liukkaan pinnan vuoksi ne tuntuvat vaikeasti muotoiltavilta. Usein hento mutta silti kestävä. Pintakerros on kiinni ja kova. Hiuksista saattaa puuttua kosteutta ja ne voivat olla vastustuskykyiset käsittelyille.
Huokoinen hius: Vahingoittunut hius (yleensä negatiivisesti varautunut) on huokoinen ja suomukerros on auki paljastaen sisemmän kerroksen. Tälläisessa kunnossa oleva hius on himmeä sekä kuiva ja se katkeilee helposti.Huokoinen hius imee itseensä runsaasti vettä.
Hiuksen kasvuvaiheet
Näitä kolmea vaihetta kutsutaan hiuksen elinkaareksi. Elinkaaren pituus on yksilöllinen eikä siihen pystytä vaikuttamaan. Elinkaari voi muuttua elimistössä tapahtuvien, esimerkiksi hormonaalisten muutosten tai ihmisen ikääntymisen seurauksena.
Anageeninen eli kasvuvaihe
Kasvuvaihe on hiuksen kunnon kannalta oleellinen vaihe. Kasvuvaiheessa ravinteikas ruuan saanti vaikuttaa siihen, miten ja millaisena hius kasvaa. Terveellinen, monipuolinen ravinto saa hiuksenkin kasvamaan terveenä sekä päinvastoin. Yksipuolinen, ravinneköyhä ruoka tuottaa heikompaa, huonolaatuisempaa hiusta kasvuvaiheessa. Kasvuvaiheen kesto on keskimäärin 2-6vuotta. Kaikista yksilön hiuksista 84% on anageenivaiheessa normaalitilanteessa, jossa ei ole hiustenlähtöä. Raskauden aikana hiusten kasvuvaihe pitenee, ja hiuksia lähtee vähemmän, mutta synnytyksen jälkeen niitä irtoaa tavallista enemmän. Näin käy, kun normaalin aikataulun mukaisesti irtoavien hiusten lisäksi myös jatkoaikaa saaneet hiukset putoavat.
Katageeninen eli välivaihe
Välivaiheen kesto on muutama viikko. Kaikista hiuksista kerrallaan vain 1% on katageenivaiheessa. Karvatuppi siirtyy lähemmäs hiuspohjan ulkopintaa ja valmistautuu irrottamaan hiuksen juurestaan.Telogeeninen eli lepovaihe
Meiltä kaikilta lähtee hiuksia. Tämä johtuu siitä, että koko ajan n. 15 % hiuksista on telogeeni- eli lepovaiheessa. Tässä vaiheessa hiusten kasvusykliä karvatuppi on siirtynyt lepotilaan, jolloin hius lähtee päästä helposti kipua aiheuttamatta. Tätä tapahtuu runsaiten eritoten hiusta pestessä ja harjatessa. Kesto 1-3kk. Tämän vaiheen aikana vanha hius kuolee eli hiuksen juuri kutistuu pois ja hiuksen kasvu loppuu. Lepovaiheen jälkeen nysty tuottaa uuden hiuksen.
Kuvan lähde: https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSNCG4f26dc_LwCrdbdJsfYhvGnvLr_YZ92-NDKPswBpqUg1_77Lg
Ihmiseltä irtoaa päivittäin noin sata hiusta, mutta toisinaan hiuksen kasvuvaihe päättyy aikaisemmin ja hius irtoaa ennen aikojaan. Näin voi käydä esimerkiksi stressaantuneelle ihmiselle. Hiustenlähtö on yleensä runsasta, kun hiukset tukkivat viemärin tai tyynyllä on paljon hiuksia.
Pitkäaikaissairauksista esimerkiksi kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, raudanpuute ja vaikea keliakia voivat näkyä hiusongelmina. Lyhytkestoinen, voimakkaasti oireileva tauti, kuten korkeakuumeinen infektio, voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Vaikka hiustenlähtö on lueteltu joidenkin lääkkeiden haittavaikutukseksi, todellisuudessa lääkkeet eivät sitä juuri aiheuta. Solunsalpaajien aiheuttama hiustenlähtökin on tilapäistä: kun hoito loppuu, hiukset kasvavat ennalleen. Ehkäisypillerit helpottavat yleensä perinnöllisestä hiustenlähdöstä kärsivää, mutta joskus käy toisinkin päin. E-pillereiden käytön aloitukseen tai lopetukseen voi liittyä tilapäistä, muutaman kuukauden mittaista hiustenlähtöä. Päänahan tulehdukselliset sairaudet kuten tali-ihottuma ja atooppinen ihottuma näkyvät monesti myös hiuksissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti